Saphira
Se on silmä
Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Olemme viettäneet päivän seikkailemalla Helsingissä. Ensin kävimme piipahtamassa pajalla, sen jälkeen kävimme katselemassa 3+1 päivillä Sokoksella ja palasimme takaisin Pajalle. Siellä jäi hommat vielä pahasti kesken ja joudumme palaamaan huomenna takaisin vielä pariinkin kertaan. Aamu alkoi aikaisella herätyksellä. Nompparelli päätti klo 6.05, että nyt on aamu ja sopiva hetki herätä ja nousi puuhailemaan kaikenlaista. Käveli ympäri hotellihuonetta, tutki jääkaappia ja juoksenteli ympäri rattaita lopulta kiiveten niihin. Sen jälkeen olikin hyvä alkaa aamupalalle ja hassutella pikkuisen lasten kanssa. Aamusta selvittiin kunnialla ja tuli aika lähteä kohti proteesipajaa valmistamaan uutta silmäproteesia Nompparellille. Sinne meno on aina yhtä jännittävää. Miettii jo valmiiksi miten lapsen ulkonäkö muuttuu uuden silmän myötä, tuleeko silmästä kuinka aidon näköinen ja kuinka koville urakka tällä kertaa ottaa. Koittaa miettiä valmiiksi mihin ja miten silmä katsoo ja millaisia muutoksia tahtoo tehtävän. Ja miettii miten uusi silmä vaikuttaa lapseen. Siellä on peilejä huoneissa joissa silmäproteesia tehdään ja sovitetaan ja odotushuoneessa ja joka kerta sovitettaessa on lapsi käytetty peilin edessä ja annettu katsoa itseään peilistä. Vaikka työntekijät tuolla ovatkin todella ihania on Päivä silti aina todella jännittävä. Lähdemme tarpeeksi ajoissa hotellista joten meille jää hivenen aikaa kurkata 3+1 päiviä Sokoksella. Aikaa ei kumminkaan riitä kunnolla kiertelyyn. Kierrämme siis pikaisesti vähän siellä ja täällä. Ikäväkseni kuulen Sokoksen luopuneen lankaosastostaan. Aiemmin heillä on ollut hyvinkin laaja lankaosasto. Katselemme vielä vähän takkeja ja kenkiä ja jatkamme matkaa. Kohta alkaa tulla kiire joten parempi lähteä jo. Pääsemme Pajalle ja alamme yhdessä miettimään monia asioita. Silmän väriä, katseen suuntaa, pupillin kokoa nyt ainakin ja proteesin tulevaa muotoa. Otamme proteesin pois ja siihen lisätään vähän kokoa reunoille. On aika sovittaa sitä uudelleen ja miettiä sen jälkeen mitä vielä pitäisi korjata tai muuttaa.
Proteesiin merkittiin suuntaviivat joiden perusteella uutta proteesia hahmoteltiin. Proteesiin piirrettyjen viivojen perusteella katsottiin miten paljon pitäisi lisätä tuota valkoista lisää ja mihin päin jotta proteesista tulisi hyvän muotoinen. Sitten Proteesiin lisättiin steariinin näköistä ainetta ja proteesia koitettiin uudelleen ja katsottiin tarviiko vielä säätää lisää jostain päin. Sen jälkeen saatiinkin oma vanha rakas proteesi takaisin putsattuna kiillotettuna ja desinfioituna ja pääsimme lähtemään syömään tai kaupungille pariksi tunniksi ennen uuden proteesin sovittamista.
Uutta proteesia sovitettiin pitkään ja hartaasti ja päädyttiin lisäämään vielä hiven kokoa. Jokin tuossa häiritsi mutta en millään päässyt kiinni siitä mikä se oli. Lienikö sitten keskeneräisyys ja se ettei valkoinen ja sininen väri olleet vielä lopulliset värit vaan muuttuvat vielä aavistuksen.
Viimeisen sovituksen jälkeen lähdimme vielä hetkeksi Kamppiin katselemaan ennen hotelliin menoa. Sieltä ei tällä kertaa osunut matkaan mitään erikoista. Vain vähän syötävää illaksi ja aamuksi.
Päivä alkaa kohta olla pulkassa ja on aika hengähtää hetki ennen kuin on aika mennä nukkumaan. Nompparelli katselee pikkukakkosta ja kävelee hiljalleen ympäri hotellihuonetta. Istui kirjoittaessani pitkän pätkän vieressä pitäen kädestä kiinni. Taitaa olla aika aloittaa halitankki. Huomenna on taas edessä pitkä ja raskas päivä proteesipajalla silmää rakentaen.
by Saphira with no comments yet
Saphira
Lämmin joulun odotus
by Saphira with no comments yet