SINEAD
Nyt on kiire ja hoppu pikkuhiljaa helpottamassa. Kerrostalon ovi sulkeutui eilen viimeisen kerran; sieltä on kaikki kannettu pois ja siivottu. Nyt voi vihdoin alkaa keskittymään oman kodin tekemiseen. Tällä hetkellä tavarat ovat missä sattuu ja paljon on kokonaan purkamatta. Siitä ne pikkuhiljaa toivottavasti paikkansa löytävät, tai siirtyvät varastoon jonnekin muualle. Olo on vähän epätodellinen ja kamalan väsynyt, vieläkään sitä ei oikein ymmärrä, että koteja on nyt yksi, johon saa keskittää kaiken voimavaransa. Ei tarvitse enää hypätä aamulla ekana autoon hoitaakseen hevoset, vaan riittää kun kävelee pihalle. Tuntuu uskomattoman helpolta vaan laskea koirat ovesta ulos ja samalla mennä itse kantelemaan heinät ja vedet tarhoihin. Lapset saavat jatkaa unia ja minä laitan ponit pihalle ja siivoan karsinat. Monta pikkuhommaa voi jättää illaksi, kun tietää että ne voi tehdä rauhassa ja yksi kerrallaan. Tallissa voi piipahtaa kun siltä tuntuu. Olo alkaa pikkuhiljaa olla rennompi, vielä kun ehtisi vähän levätä ja kerätä voimia.
Alkuviikkoon toi omaa hankaluuttaa räjähtänyt rengas, jonka vuoksi jouduin tunnin odottamaan pakkasessa apua. Ohi ajoi kymmeniä, ellei jopa satoja autoja, ja kukaan ei pysähtynyt. Minulla oli hätävilkut päällä ja ohiajajat näkivät taatusti, että yritän saada rengasta vaihdettua liian vähissä vaatteissa ja epäkäytännöllisissä korkokengissä, mutta eipä löytynyt teiden ritaria auttamaan pulttien kanssa. Neljä pulttia viidestä sain taisteltua auki, mutta se yksi ei antanut millään periksi. Minuuttissa oli rengas vaihdettu, kun apu lopulta saapui paikalle. Oltiin sitten tunnin verran myöhässä lapsia hakemassa, kyllä hävetti. Ja kiire oli koko illan ihan kauhea, kun oli pakko ehtiä hoitaa sata asiaa ja käydä kerrostalolla siivoamassa. Mutta kaikesta selvittiin. Nyt on autossa uudet renkaat alla ja huollossa käyty säätämässä kaikki aurauskulmat ja paineet kohdilleen. Kelpaa taas ajella =)
Talon kanssa on vähän alkukankeutta, kun pitää koittaa saada kaikki vempaimet kytkettyä. Eilen saatiin vihdoin telkkari ja astianpesukone toimintakuntoon, tämän päivän ohjelmassa lienee pesukoneen kytkemisyritys. Saa nähdä osaanko tehdä sen itse, mies kun lähti heti reissuun. Uuneja saa lämmitellä ihan urakalla, kun iski näin kovan pakkasjakson. Mutta mukavaahan se toisaalta on, katsella tulta ja kuunnella sen kotoisaa rätinää =) Vähän vielä kroppa totuttelee vetoon ja lämpötilan vaihteluun, olin jo liian hyvin sopeutunut kerrostalon tasaiseen lämpöön. Toki talo on nyt paljon paremmin eristetty kun ennen, mutta silti se erityyppinen lämpö tuntuu alkuun vähän epämukavalta.
Pari kuvaa teille. Ostin uuden leivänpaahtimen ja vedenkeittimen, kun entiset olivat ihan kamalassa kunnossa. Vielä pitäisi mikro ja kahvinkeitin vaihtaa. Taidan ostaa vihdoin sen himoitsemani Moccamasterin…
Meillä on paljon tummia, massiivipuisia huonekaluja. Niillä saadaan perinnehenkisyyttä taloon, ja ne istuvat sinne varsin kivasti, hirsiseinien kaveriksi. Vastapainoksi meinasin yläkerrasta tehdä huomattavasti modernimman ja valoisamman. Tauluja on muutamia, ja ne mitä kelpuutan paraatipaikoille, on yllättäen eläinaiheisia
Leave a Reply