• Mistä on kyse?

      Seitsemän naista päättivät blogata yhdessä vuoden arjesta ja ajatuksista laidasta laitaan. Luvassa on kaikkea arjen kaaoksenhallinnasta pullantuoksuun - ja hyvin kauas siitä, polyamoriasta monikulttuurisuuteen, tuunauksesta eläimiin ja lyhyesti sanottuna - kaikkea mitä näiden naisten arkeen mahtuu.

      Bloggauspäivät on jaettu seuraavasti. Järjestyksessä voi joskus henkilökohtaisista syistä tulla muutoksia.
      Maanantai: Inkeri
      Tiistai: Malla
      Keskiviikko: Sinead
      Torstai: Saphira
      Perjantai: Outi
      Lauantai: minttis
      Sunnuntai: MeAn

      Kirjoitukset

      • Uudet tuulet puhaltavat
      • Katoaminen ja paluu vain kadotakseen jälleen.
      • Loppu. The end!
      • Pienimuotoista haikeutta ilmassa
      • Loppu hyvin, kaikki hyvin

      Kommentit

      • peliculas on Vappu, työväen juhla
      • black on Mä olen vain viidesosa ja se ahdistaa
      • xxx on Kännykkäpaasto ja iltapäiväulkoilua
      • vieroitusoireet on Vappu, työväen juhla
      • nettisivut on Vappu, työväen juhla

      • October 2014
      • September 2014
      • August 2014
      • July 2014
      • June 2014
      • May 2014
      • April 2014
      • March 2014
      • February 2014
      • January 2014
      • December 2013
      • November 2013
      • October 2013

      Kategoriat

      • Blogista
      • Inkeri
      • Malla
      • MeAn
      • minttis
      • Outi
      • Saphira
      • Sinead
      • Uncategorized

      Tagit

      ahdistus arki askartelu Ikävä isi Joulu juhla kalastajalanka kehonkuva kesä kirjat kirjoittaminen koti koulu lapset Loma lääkkeet masennus minttiksen arki muistot Musiikki onnellinen opiskelu perhe Polyamoria Rakkaus raskaus runo silmä sipulipussi sisaruusrakkaus syksy synnytys Synttärit Tallielämää talvi tulevaisuus työ työ stressi rakkaus täytekakku unet uusi vuosi vapaat viikko villasukka

      Muuta

      • Log in
      • Entries RSS
      • Comments RSS
      • WordPress.org
    • Nov 4thViikonloppueuforia

      Ensiksikin kerron, miksi en tahdo esiintyä oikealla koko nimelläni, vaan käytän mielummin nimimerkkiä.

      Kirjoitan mielenterveysongelmistani; masennuksesta, mielialanvaihteluista ja ahdistuksesta. Näiden asioiden takia en toivo, että nimeäni googlettamalla esimerkiksi mahdollinen tuleva työnantaja saisi minusta nämä tiedot. Vaikka mielenterveysasioista keskustellaankin enemmän ja tietoisuus ja ymmärrys lisääntyy, ovat ne edelleen leimaavia sairauksia, mahdollinen työnantaja saattaisi jättää minut palkkaamatta “turhien sairaslomien” tms huonon työsuorituksen pelossa vaikka vuosien kuluttua.

      Saatan kirjoittaa myös menneisyydestäni ja siihen liittyvistä henkilöistä, enkä tahdo että ulkopuoliset saisivat blogini kautta tunnistettua esimerkiksi ex-poikaystäväni tai muita henkilöitä.

      Näillä tavoilla suojelen nimimerkilläni itseäni sekä muita tarinaani liittyviä henkilöitä. Mikäli tunnistat minut, otathan yhteyttä esimerkiksi facebook-profiilini kautta.

      Ja kyllä, olen lukenut keskustelua meistä vauva.fi foorumilla, mutta minun nimimerkilläni lähetetyt viestit siellä eivät ole minun käsialaani, en ole kirjoittanut sinne koskaan mitään. En koe velvollisuutta todistella olemassaoloani kenellekään, vaikka monet vaihtoehdot sen toteuttamiseen ovat käyneet mielessäni. Itse tiedän olevani minä, vaikka välillä analyysinne ovatkin melko vakuuttavia.

      Rv 28

      Olin viikonloppuna Keski-Suomessa äitini ja isäni luona heidän nykyisessä kodissaan. Itse asun Etelä-Suomessa, noin puolen tunnin päässä Helsingistä junalla. En ollut nähnyt isääni pariin kuukauteen, ja häntä oli ihana nähdä, ja hänkin vähän herkistyi kun näki ulkomailla asuvan siskoni ja minut kasvaneen vauvamahani kanssa.

      Pitkästä aikaa oli sellainen olo, että olin oma itseni koko viikonlopun heidän kanssaan. Heitin tyhmää huumoriani ja perheeni nauroi ja ymmärsi. Isäni ei usein ymmärrä minua ja silloin lyttää mielipiteeni. Hän kuitenkin oli ilmeisesti muuttanut asennettaan minua kohtaan, ehkä hän vihdoin näkee minut aikuisena, kun äidiksi tulemiseni on niin selvästi näkyvissä.

      Siskoni kanssa sain pitkästä aikaa jutella pitkän kaavan mukaan, ja sainkin kuulla paljon uusia asioita hänen elämästään. Hän on muuttamassa takaisin Suomeen ja hänen elämänsä on saamassa uutta suuntaa. Muutos ei ole hänelle helppo, mutta minä itsekäs paska hypin innosta, että hän muuttaa kotikaupunkiini ainakin joksikin aikaa. Minulla on enemmän mahdollisuuksia nähdä häntä kuin vuosiin. Samaan aikaan Vauva saa lähelleen ihanan kummitädin, joka rakastaa meitä.

      Kotiinlähtö sunnuntai-iltana oli haikeaa, mutta minulle jäi viikonlopusta erittäin hyvä olo. Olen vihdoin hyväksynyt sen, että lapseni mummila ei ole minun lapsuudenkodissani, vaan Keski-Suomessa noin kolmen tunnin ajomatkan päässä. Minulle tuli todella tunteellinen olo, ja kerroinkin kaikille, että he ovat minulle tärkeitä ja rakastan heitä.

      Mies odotti minua kotona ja antoi minulle kotiintullessani lahjaksi Laila Hirvisaaren “Me, Keisarinna”-kirjan, jota olin toivonut jouluksi. Tuli ihana olo, että minua oli täälläkin ajateltu ja ehkä ikävöitykin. Me emme ole hirveästi ostelleet toisillemme lahjoja huonon rahatilanteen vuoksi, joten silloin kun pystymme jotain ostamaan, annamme sen heti.

      Näin tyytyväisen näköisenä join kahvia Äidin ja Isän luona.

       

      -Inkeri

       


      This entry was posted in Inkeri and tagged perhe by Inkeri with 16 comments
      • Comments

        1. minttis says:
          November 6, 2013 at 8:59 am

          Mulle tuli jotenkin ihmeellisen lämmin olo tästä sun kohtaamisesta perheen kanssa. Se on muuten oikeasti mielenkiintoista miten seuraava sukupolvi muuttaa edellisten suhteita. Olemme varmaan isillemme aina niitä pikkutyttöjä, mutta sitten pikkutytöistä tulee äitejä ja…

          Reply
        2. Inkeri says:
          November 6, 2013 at 10:00 am

          Kiitos ihanasta kommentista! Mä olen vielä meidän perheen “iltatähti”, että ehkä isälleni on tullut vähän yllätyksenä se, että olen aikuistunut. En olekaan enää se “heidän vauva” vaan kohta mulla on oma! Hitto, tuntuupa itsestäkin pelottavalta.

          Reply
        3. puola says:
          November 9, 2013 at 2:49 pm

          Tuleva työnantaja ei törmää sun kuvaan ja tähän tekstiin?

          Reply
        4. puola says:
          November 9, 2013 at 2:50 pm

          Käsitin myös niin, että Minttis ei tahdo muiden esiintyvän omalla nimellään?

          Reply
          • minttis says:
            November 9, 2013 at 5:42 pm

            Tämä on taas näitä napataan jostain kirjoituksesta lause ja väännetään se niin kuin se halutaan ymmärtää. Kyllä. Ihan jokainen kirjoittaja on itse saanut päättää mitä haluaa itsestään paljastaa. Nimimerkin suojista en kyllä ihan kamalasti kehtaisi valittaa muiden anonyymiydestä.

            Reply
            • puola says:
              November 9, 2013 at 9:17 pm

              Miksi sä Minttis niin kiihkeästi kommentoit täällä muiden blogeihin ja vastaat ihmisten puolesta?

              Reply
              • Inkeri says:
                November 9, 2013 at 10:52 pm

                Miksi sä “puola” niin kiihkeästi kommentoit täällä meidän blogeihin alentavaan tyyliin? Jos on paskaa niin jätä lukematta. Mene vaikka ulos. Siellä on sentään raikas ilma.

                Reply
                • puola says:
                  November 10, 2013 at 5:14 pm

                  Kuka sanoi paskaa? Miksi Inkeri vastaat minttikselle esitettyyn kysymykseen?

                • Inkeri says:
                  November 10, 2013 at 5:33 pm

                  Vastaan Mintulle esitettyyn kysymykseen, koska olet ärsyttävä jankkaaja. Eikö sinun mielestäsi kommenttisi ole alentavia luonteeltaan? Tälläkö tavalla itse normaalisti kannustat aloittelevia kirjoittajia kirjoittamaan lisää? Jos pidät blogista, miksi kommenttisi ovat idioottimaista jankutusta?

              • minttis says:
                November 10, 2013 at 5:26 pm

                Miksi en saisi vastailla?

                Reply
        5. Inkeri says:
          November 9, 2013 at 5:00 pm

          Minttis antoi ainakin minulle vaihtoehdoiksi joko omalla nimelläni kirjoittamisen tai anonyymiuden. En usko, että tätä löytyy helposti ellei ala oikein olantakaa kaivamaan, ainakaan minun henkilötiedoillani sitä ei löydy. Se ei ole minulle ongelma, jos joku minut täältä tunnistaa. Minusta on aika pieni todennäköisyys että joku työnantaja tämän näkisi sattumalta.

          Reply
        6. Klabs plotznan says:
          November 12, 2013 at 9:12 pm

          Minttis tms, sun savuverho on puhallettu. Ei ole Inkereitä tai muita, on vain sun 7 persoonaa. Taas.

          Reply
          • minttis says:
            November 13, 2013 at 12:23 pm

            Millä perustelet väitteesi?

            Reply
          • Inkeri says:
            November 13, 2013 at 1:55 pm

            Kiitos tiedosta. Mä toivoisin et Minttu kuvittelis pois nää mun liitoskivut. T. Inkeri

            Reply
            • minttis says:
              November 13, 2013 at 3:14 pm

              Anteeksi Inkeri, mutta raskaana olevilla kuuluu olla niitä… Myös mun mielikuvituskavereilla :D.

              Reply
              • Inkeri says:
                November 13, 2013 at 3:32 pm

                Yyh. :D

                Reply
    • Leave a Reply to Klabs plotznan Cancel reply

      Your email address will not be published. Required fields are marked *

      *

      *

      You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

    • ‹ Older Post Newer Post ›

      Good Old Fashioned Hand Written Code by Eric J. Schwarz

        Seitsemän tarinaa arjestakulje mun kanssani tämä vuosi…

      • Inkeri
      • Malla
      • MeAn
      • minttis
      • Outi
      • Saphira
      • Sinead