Oct 20thPienimuotoista haikeutta ilmassa

Kirjoitti: minttis

Kuten Outi totesi, kaikki loppuu aikanaan. Nyt tämä blogi on tullut tiensä päähän. Me lupasimme kirjoittaa vuoden elämästämme ylös. Toisilta loppui aika aikaisemmin, toiset kirjoittivat uskollisesti viikottain.  Se oli arvattavissakin. Vähän ihmehän se olisi ollut, jos kaikilla seitsämällä olisi ollut mahdollisuus kirjoittaa viikottain koko vuoden. Silti olen iloinen jokaisesta kirjoituksesta, joka blogiin kertyi. Tämä oli se meidän maailma.

Omalta osaltani blogi jättää jälkeensä jonkinlaisen tyhjiön. Tämä on ollut se blogi, jota olen edes jossain määrin saanut kirjoitettua tämän vuoden. Bloggaus. Kaipaan sitä. Kaipaan edes jonkinlaista säännöllistä kirjoittamista. Ajatusten laittamista ylös.

Viime aikoina minuun on iskenyt halu laittaa elämääni kuntoon. Paikkailla niitä kohtia, joihin en ole tyytyväinen.

Yritän vaatia arvostusta itselleni – ihan itsenäni ja sille mitä teen.

Yritän vaatia itselleni. Aikaa tehdä omia juttuja ja asioita, jotka ovat minulle hyväksi. Hyväksyä sen, että en kestä stressiä samalla tavalla kuin moni muu.

Olen ollut viikon ilman energiajuomia, enkä oikeastaan edes kaipaa.

Olen sanonut läheisilleni mihin kaipaisin muutosta, jotta meidän olisi hyvä yhdessä.

Ja nyt. Voisin kai ajatella, että bloggaus, jota kaipaan, voisi olla yksi niitä paremman elämän palikoita. Siksi olenkin tehnyt kaksi asiaa, kaksi suunnitelmaa…

Tämän blogin korvaan julkisilla päivityksillä facessa. Sieltä voit halutessasi lukea minun ja perheen kuulumisista. Tervetuloa seuraamaan. Toisaalta nyt otan oikeasti itseäni niska-pers-otteella kiinni ja aloitan tuon 1001 päivää blogin TÄNÄÄN. Olen tyhjentänyt blogin vanhoista kesken jääneistä merkinnöistä ja päivittänyt 101 asiaa listan. Piilolinssit tuli kokeiltua (osta uudet piilolinssit), kanipoikue syntyi (teetä gerbapoikue) ja olikohan muuta? Juodut teet, katsotut leffat, tehdyt kepparit ja ostetut muumimukit poistin. Nyt aloitetaan (melkein) puhtaalta pöydältä. Melkein siksi, että jätin listaukseen tuon yhden lupani olla kirjailija.

Mutta nyt. On aika sanoa kiitos teille, jotka luitte meitä tämän vuoden. Kiitos. Nähdäänhän jatkossa muiden juttujen parissa. <3