Minä en tunnetusti lupaile mitään uutena vuotena, eipä tule ainakaan tehtyä turhia lupauksia. Olen huomannut, että viimeiset kaksi vuotta ovat “kovettaneet” minua ihmisenä, toiset voisivat kutsua sitä tunne kylmyydeksi. Enää en jaksa kuunnella pienistä asioita valittamista, oikeasti, ihmisillä on niin paljon suurempiakin ongelmia kuin päänsärky aamulla. En ole varma tykkäänkö tästä uudesta minästä. Ennen olin mielestäni empaattisempi, mutta nyt en enää jaksa. Tiedän myös omaavani vahvat omat mielipiteet erinäisistä asioista ja en niitä ole ihan helposti muuttamassa. Jotenkin elän niin, että töissä kaikki tehdään muiden ehdoilla, vapaalla tehdään niin kuin lapset ja mies haluavat, siksi ehkä toivonkin, että asiat joista olen päätöksen tehnyt, ovat juurikin niin kuin sanon, eikä niitä tarvitsisi olla kyseenalaistamassa. Miten siis saada oma ääni kuuluviin kauniisti, ei huutamalla? Siinäpä työtä täksi vuodeksi.
Se siitä paasauksesta ja nyt tuunaukseen.
Tein tuossa viikolla mielestäni kivat koristeet kotiin.