MeAn

Olen 30-vuotias kahden lapsen äiti. Tyttöni on 8- vuotias ja poikani 5-vuotias. Erosin kolmisen vuotta sitten yli 10 vuotta kestäneestä avoliitosta. Monien hyvien ja pahojen asioiden jälkeen tilanne on nykyään tämä: Perheeseeni kuuluu omien lasteni lisäksi avomies ja joka toinen viikonloppu hänen kaksi lastaan. Joskus jopa kolme. Lapsivapaat minun kohdallani eivät ole mitenkään säännöllisiä, isä hakee lapsiaan sitten jos ja kun hänelle sopii. Nykyinen avomieheni oli aiemmin nuoruuden ihastukseni, vajaa kaksi vuotta sitten tapasimme uudelleen, eronneina kumpikin. Tällä hetkellä olen erittäin onnellinen siitä, että minulla on hänet elämässäni. Meillä ei tapella tiskeistä, eikä likaisista sukista.

Asumme vuokralla kolmiossa, joskus tuntuu, että tila käy ahtaaksi ja seinät kaatuu milloin kenenkin niskaan. Välillä varmaan naapureidenkin niskaan. Anteeksipyyntö siitä heille. On haastavaa sovittaa yhteen monen lapsen toiveet ja halut ja keksiä kaikkia miellyttävää tekemistä ja ruokaa ja vielä ylläpitää tuoretta parisuhdetta. Mutta tähän asti ollaan pärjätty ihan hyvin. Aina sitä parantamisen varaa on. Totta kai. Tekemällä oppii, niinhän sitä sanotaan.

Olen pääsääntöisesti päivisin töissä. Arki pyörii siis paljolti työn, lasten hoitoon/kouluun laittamisen ja kodin välillä. Opiskelen työn ohella, oppisopimuksella. Töitä on näillä näkymin tarjolla toukokuun loppuun. Sen jälkeen kaikki on ihan auki, työtilanne ja muutokset jää siis nähtäväksi keväälle. Olen ammatiltani lähihoitaja, nyt opiskelen lastenohjaajaksi, eiköhän sitä jostain jotain hommaa keksi.

Tänne blogiin ajattelin kirjoitella arjestamme ja asioista jotka minua kiinnostavat nykyään, kierrätys, ruoka, maailman meno, läsnäolo, kiireettömyys ja peruselämästä nauttiminen sekä raha. Vaikka olen sitä mieltä, että raha ei tee ketään onnelliseksi, niin pakko myöntää että rahalla on kuitenkin suuri merkitys moneen asiaan. On paljon asioita mitä haluaisi tehdä ja toteuttaa, mutta tilin saldo pudottaa maan pinnalle. Välillä on aikoja, että todella tarvitsee laskea senttejä. Kuitenkin asioilla on tapana järjestyä ja peruspositiivisilla ajatuksilla mennään