Minä olen Sinead, 34 v. kahden lapsen äiti pienestä maalaiskylästä, jonne olen muuttanut aikuisiällä. Perheeseen kuuluu aviomieheni, 7 v. poika, 3 v. tyttö ja liuta eläimiä. Minulla on oma kolmen hevosen talli, jonka hoidan päivittäin työn, lasten ja koirien lisäksi. Asumme tällä hetkellä evakossa jonkin matkan päässä pientilaltamme, koska talossamme todettiin laajat kosteusvauriot pari vuotta sitten, ja olemme remontoineet taloa kaiken muun ohella jo 1,5 -vuotta.
Päivittäin ajan pitkää työmatkaa. Olen nyt viranomaishommissa, toimialueena on kuitenkin useita kuntia laajalla alueella. Minulla on haaveita urakehityksestä, ja olen hyvin motivoitunut etenemään työurallani sekä kouluttautumaan lisää. Mieheni työ viskoo häntä ympäri maailmaa +100 päivää vuodessa, eli olen paljon yksin lasten kanssa. Minulla on ollut koko ikäni myös vaikeita kiputiloja, mm. erittäin runsaana toistuvaa migreeniä, jonka pahenemisen vuoksi joudun nyt taistelemaan päästäkseni eteenpäin tutkimuksissa. Jaksaminen meinaa olla välillä hyvin kortilla.
Mielenkiintoista nähdä jäsentyykö elämä yhtään kun asioita kirjoittaa tekstiksi. Bloggaaminen on minulle ihan uusi kokemus!
Syyt siihen, miksi lähdin mukaan tähän projektiin ovat hyvinkin moninaiset. Näin Mintun kyselyn osallistujista tähän blogiin, ja heti heräsi kiinnostus. Ajattelin, että tuo ideahan on loistava. Olen tietoinen siitä, että Minttu on kirjailija ja herättänyt jossain vaiheessa runsaastikin kohua. Itse en kuitenkaan tuota episodia suuremmin seurannut, ja koskaan en ole yhtään Mintun kirjaakaan ehtinyt lukemaan. Tunnen Mintun harrastukseni kautta ja olen tavannut hänet ensimmäisen kerran 2000-luvun loppupuolella. Emme ole olleet mitenkään läheisiä tuttavia, mutta tämän projektin myötä varmasti tutustumme paremmin. Fyysisesti meillä on välimatkaa puolen suomen verran, joten kovin usein ei tulla livenä tapaamaan. Idea seitsemästä naisesta ja päivittäin tulevasta blogipostauksesta kuulosti vaan hyvältä minun korvaani. Kirjoittaminen on aina kiinnostanut minua, mutta en ole kovin hyvä kirjoittaja, ja työni puolesta olen joutunut keskittymään vain asiateksteihin. Ajatuksenvirtaa tai tunnetiloja en ole kirjalliseen muotoon pistänyt sitten lukiovuosien. Chattikirjoittelua olen toki harrastanut, mutta se on ihan eri tyyppistä. Muita bloggaajia en tunne henkilökohtaisesti, mutta tiedän kaikkien nimet ja olen keskustellut jokaisen kanssa tässä viimeisten viikkojen aikana. Minä haluan olla mukana tässä projektissa, koska se mahdollistaa ajatusteni kirjoittamisen julkisiksi, ilman omaa nimeäni. Henkilöllisyyttäni en tahdo tarkasti paljastaa työni vuoksi. Ne jotka minut tuntevat, hoksaavat kyllä kuka minä olen, ja se ei minua haittaa. Ulkopuolisten ei nimeäni kuitenkaan tarvitse tietää, siksi käytän nimimerkkiäni. Omaa blogia tuskin olisin saanut koskaan aikaan, en ainakaan sellaista jossa nimettömänä kirjoittelisin tunnetilojani. Paljon helpompi oli lähteä näin valmiiseen konseptiin, jossa saa vielä bonuksena monia uusia ystäviä joiden kanssa asioita voi käsitellä myös yksityisemmin
Leave a Reply