Mar 9thsunnuntai. taas.

Sunnuntai 9.3.2014 MeAn

Varma sunnuntain merkki, kannettavan esille kaivaminen ja päälle laittaminen. Blogin kirjoitus. Ja kone kiinni ja viikon päästä palataan asiaan taas. (Okei, tein itsearvioinnin näytöstä äsken koneella, muuten ei kyllä tule tätä käytettyä.) Kiitos älypuhelimen, siinä on kaikki tarvittava kätevästi ja sukkelasti saatavilla. Kiitos ja ei kiitos. Iphone vie liian helposti liikaa aikaa. Ärsyttävää. Välillä tekisi mieli jemmata se jonnekin viikoiksi. Tai sellaisen kaapin taakse, mistä sen saisi vain hätätapauksessa esille.

Miten paljon sitä saisikaan aikaan kaikenlaista, jos ei käyttäisi sitä aikaa, mitä on ylimääräistä, turhaan selailuun puhelimella? Puhelin vaan on niin helppo ottaa sohvalle, sänkyyn, vessaan, autoon, joka paikkaan. Ja siitä vain, hipaisu sinne ja hipaisu tänne ja kaikki on siinä. Kaikki? No ei todellakaan kaikki, sepä se, ei siellä ole oikeastaan yhtään mitään. Ei niin mitään mitä oikeasti tarvitsisin.  Äly on mennyt tai ainakin yrittää mennä puhelimeen. Kirjoittaminen kynällä ja näppäimistöllä takkuaa, koska sitä tulee tehtyä nykyään niin vähän.

Voi kosketusnäytön hennot hipaisut… Huoh.

Tämä viikko

Tämä viikko meni nopeasti, niin kuin edellisetkin. Töitä ja näyttöä ja kotia. Salilla kävin pari kertaa ja eilen piipahdin tuttavan vauvaa kurkkimassa sekä kävin ontelokudevirkkauskurssilla virkkaamassa korin. Elokuvissa käytiin myös avokin kanssa. Eipä muuten mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

Stressi painaa päälle, työsopimus alkaa olla loppusuoralla, ei hajuakaan mitä sitä seuraavaksi tekee. Rahatilanne huolestuttaa jo nyt, entäpä sitten kun palkkatulot loppuu? Mitenhän kauan liitonrahojen saaminen kestää ja millainen summahan sieltä tulee? Avokin kanssa oli turhaa nahinaa. :/ Exän tekemät asiat kummittelee mielessä. Ruokahalu on kateissa ja ahdistaa.

No eiköhän nämä asiat tästä taas järjesty. Asioillahan on tapana järjestyä. Ei passaa vaipua epätoivoon.

http://www.youtube.com/watch?v=sk9EQUW-EfU