Jun 14th“Kyllä me pärjätään”

Kirjoitti: minttis

Jotenkin sellainen olo, että tätä on oikeastaan aika vaikea myöntääkään. Hei, tänään tuntuu hyvältä.

Viime ajat ovat olleet monella tapaa raskaita. On ollut paljon huolia ja vähän sellaista henkilökohtaista kriisintynkääkin. Olen kyseenalaistanut monia elämässäni tärkeitä asioita ja käynyt tietyissä jutuissa tosi reunalla.  Vielä pari päivää sitten kirjoitin parille läheisimmälle viestin: Mä en nyt vaan enää jaksa. Eilen ahdistuin ajellessani lomaviikolta kotiin. Matka toi mieleen raskaita asioita. Valitettavasti pelkään, että tuo tunne on jossain pohjalla yhäkin, mutta… Tänään paistaa aurinko.

Syitä ja seurauksia

Mistä tämä hyvä mieli lähti? Nautimme viikon maaseudun rauhasta isän luona Miehikkälässä, joka on aina ollut minulle toinen koti. Seisoin taas pellon reunassa ja mietin – kumpa jonkakin päivänä olisi mahdollista muuttaa tänne.  Heinähattu oli viikon heppaleirillä. Sekin teki iloiseksi. Ne hevoset nyt vain ovat Heinähatun juttu. Vähän niin kuin minulle kirjoittaminen.

Kaninpoikaset. Ne ovat viimeiset kaksi viikkoa olleet elämäni iloinen asia. Viikko erossa oli vähän kova pala. Katsoin Arin joka päivä lähettämiä kuvia ja kauhistelin miten ne kasvavat. Viikossa pienistä virtahevoista kasvoi minikaneja. Nyt niitä onkin tänään ja eilen lällätty ja pussattu koko viikon edestä. Yksi Vilttitossun kaverikin kävi niitä jo eilen katsomassa.

Niin. Eilinen kotiinpaluu. Mainittakoon nyt vaikka ensimmäisenä, että mä istun kirjoitamassa tätä upouuden kirjoituspöydän ääressä. Ari oli askarrellut sellaisen meidän ollessa poissa. Mä olen onnellinen. Tämä on niin paljon parempi kuin edellinen. Joskin järjestettävää on vielä. Nyt pöytä hukkuu sekalaiseen paperiröykkiöön, kun yksi pointti isommassa pöydässä oli juurikin se, että siinä mahtuisi PIIRTÄMÄÄN.

Muistan kuinka näin uuden työhuoneen ensimmäistä kertaa. Minulle meinasi tulla itku. Huone tuntui kaikkea muulta kuin minun työhuoneeltani. Nyt minulla on täällä oma paikka. Tästä on hyvä jatkaa.

Ja jatkamiseen liittyy toinenkin iloinen asia, joka oli vastassa eilen tullessamme kotiin. Kirjekuori, jonka sisällön tulen kiinnittämään pöytäni vierelle seinälle.  Se on minun uusin lupani olla se mikä haluan. Kirjailija.

Tänään olen onnellinen siitä, että minulla on aivan ihana Sisko, joka kuuntelee.  Siitä, että Murun kasvoista loistaa minun onnellisuuteni peili ja sanoissa rakkaus.  Siitä, että minulla on ihana perhe.

Kaiken epätoivon jälkeen huomaan sanovani miehelle, kun hän mainitsee ääneen mieltään painavan asian: “Kyllä me pärjätään”.